sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

HipHei

Nyt on esiinnytty ja nauhoitettu demo! Hurraa!
Tipahti kyllä kivi sydämeltä ku niitä ei enää tarvii jännittää.
Oli ihan huikeeta!
Esiintyminen jännitti ensin ihan hirveesti ja mulla oli maailman epämukavimmat kengät jalassa,
mut onneksi se jännitys sitten helpotti ku pääsi laulamaan! TYKKÄSINNNN <3
Kengät ei kyllä armahtanu mua. Ne oli liian isot ja meinas tipahtaa jalasta. Vaikka ne oliki kokoa 37
ja silti liian isot. Laitoin kyllä niihin kantapäihin semmoset tuet että ne pysyis ja ne vähän auttoki etten
ihan kämmäilly niiden kans ja kyllä ne sit jotenki pysy jalassaki. Muita kenkiä en saanut hommattua ennen esiintymistä, valitettavasti.


Yleisöä oli ihan hyvin, osa tuolla yläparvella. Mun perhettä oli myös siellä
ylhäällä ja sieltä tää kuvaki on otettu. Onneks isosiskolla oli hyvä kamera mukana! Saa fiilistellä sitä tunnelmaa näiden kuvien kautta! :)




Tässä vielä toinen kuva sieltä, vähän lähempää. 
Jännä miten siinä lavalla tulikin sellane olo
et tähän mä kuulun. Tää on mun juttu.







Oli kyllä niin kaiken sen jännittämisen, hien ja harjoittelutuskan arvoinen reissu.
Ja sen demon tosiaan kävin nauhoittamassa 11pv. ja seki meni ihan hyvin. Ääni värisi hieman voimakkaimmissa kohdissa, mut kyllä se sit rentoutu. Tais johtua jännittämisestä.
Nyt jännitän sit et millanen se on ku luultavasti saan sen ensviikolla ja ne promokuvat myöskin!
Ihan mahtavaa! Loppujen lopuksi, en mä edes niin hillitön jännittäjä ole. Se on yleensä ollu just semmosta hyvää jännitystä ja vapinaa. Nyt tiedän että musta on laulamaan isommallekkin yleisölle, tai yleisölle yleensä.
Se tunne mikä siitä tuli, ei sitä pysty selittämään, se pitää kokea itse. Vapina oli kovempi varmaan esiintymisen jälkeen ku mitä ennen sitä. Mut oli ihan parasta, joka tapauksessa.

Se demonauhoitus paikka oli niin siisti. En ollu koskaan ennen käyny oikeassa studiossa, ja niitä nappuloita oli kyllä vaikka muille jakaa! toista tuhatta! Ja se koppi missä lauloin... NIIN KUUMA! Oli kerta tosi lämmin päivä ja siellä vasta kuuma olikin. Onneksi oli vettä siinä sitte. Kuulokkeista kuulu musiikki, oma ääni ja nauhoittajan ääni. Oli siistiä ja nautin siitäki niin paljon. Toivottavasti joskus pääsen ihan omia kappaleita nauhoittamaan ja oman levyn tekoon.

Oli se nauhoittaja sanonu mulla olevan persoonallinen ääni jolla varmasti menestyy ku löytää oman tyylinsä tai jotain vastaavaa ku isäpuoli oli kuuntelemassa ja kuskina mulle. Ite en kuullu sen sanomisia ku olin siellä kopissa. Oli kyllä mahtava kuulla sit et oli saanu positiivista palautetta. Tosi mukava oli muutenki se nauhoittaja. :) Suomessa on kuulemma viis tuollasta studiota.. Ensviikkoa sit odotellessa että saa sen demon kuunneltavaksi, aikaa ku oli niin vähän ettei kerennyt siellä alustavaa versiota kuunnella!


Nyt vois käydä vaikka saunan lämmittämässä ja jos sitä ehkä lenkille vielä, saa nähä. :)


xxx

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti